maanantai 10. marraskuuta 2014

The Sunbed Gestapo

Are you f*****g serious??! kuului kysymys, kun aurinkotuoli-Gestapo piiskaa näytti. Olen aina pitänyt kummallisena sitä, että  rantalomilla ne aurinkotuolit on bookattu jo ennenkuin olet edes harkinnut aamukahvia. Varsinkin eläkeläiset tuntuvat olemaan kovia bookkaamaan koko kuorolle paikat ennen auringonnousua ja luulin, etten koskaan alentuisi vastaavaan. Luulin väärin ja olen käynyt pohjalla. Myönnän kaiken. 

Morning glory by the pool
Oltiin systerin kanssa elokuussa Ibizalla. Bookattiin oikein all inclusive, jottei tarvitse poistua siitä altaan reunalta kovin kauas, jos tekee mieli drinksua tai lattea. Mehän ollaan tunnetusti sen verran kovia ottamaan aurinkoa, että se varjoisin paikka nyt ei ihan käy meille. Olihan se aikamoinen pommi, kun huomattiin, että jokaikinen aurinkotuoli oli varattu. Oltaisiin toki voitu mennä rannalle pyyhkeen kanssa, mutta ensimmäisinä aurinkopäivinä tämä ei missään nimessä käy, sillä paikalta poistutaan ainostaan pilven kohdalla ja janoonhan siinä olisi kuollut. Ja kun oli se all inclusivekin jo maksettu, niin ei sitä nyt huvita maksaa vielä toista kierrosta rantakuppiloihin. Kahdessa viikossa saattaisi kertyä aikamoinen lasku jo maksetuille vesipulloille. 

Hetken aikaa katsottiin harmistuneena sitä meininkiä, kunnes eräs vanhempi lady sanoi, että ”Te ootte myöhässä!” Aa okei, no mihinkäs aikaan tänne pitää tulla? ”Seitsemältä alkaa olla parhaat paikat varattu.”
Että mitä? Naapurin ukkokin siinä hymyili ivallisesti. Eikö tämä porukka olekaan lomalla täällä, ajattelin.

No, mehän päätettiin, että tuolit on saatava ja seuraavana aamuna oltiinkin jo kuudelta valmiudessa. Myöhässä jälleen. Parvekkeelta katsoimme, kun allasalue kuhisi paikkoja varaavia ihmisiä. Etenkin naapurihuoneen brittipappa tuntui ottavan homman tosissaan. Monet bookkasivat kerralla koko rivin. Nyt juostaan! Äkkiä altaalle ja penkit varaukseen, huh kerettiin just ja just.
Levitettiin pyyhkeet somasti siihen aurinkotuoleille ja mietittiin, että nyt voisi hakea vaikka kahvia. Katsottiin sitä porukkaa ja ihmeteltiin, että miten ne jaksaa vielä jäädä tänne istumaan ja juttelemaan mukavia. Haloo, kello on kuusi aamulla ja te olette lomalla! Me ainakin lähdetään NYT! 

Tyytyväisinä aamun saaliista lähdimmekin marssimaan kohti allasalueen portaita, kunnes allasvahti alkoi huutelemaan peräämme. Vilkutettiin nätisti ja oltiin jatkamassa matkaan, kunnes huomasimme hänen lähtevän peräämme. ”Ei täältä saa lähteä!” Mitä h*lvettiä se hourii, mietimme siskoni kanssa. Mies ohjasi meidän takaisin paikoillemme ja näytti kellostaan, että vasta seitsemältä saa nostaa kytkintä. Siis tuntiko täällä pitää venata? Kaveri ristittiin välittömästi "Gestapoksi."

Hetki siinä katsottiin toisiamme epäuskoisina ja päätettiin jäädä odottamaan, että saa lähteä. Gestapo tuijotti meitä edelleen tyytymättömänä ja osoitti pyyhkeitämme, jotka oli levitetty tuoleille. What now?
Gestapo nappasi toisen pyyhkeen käteensä ja viikkasi sen tiukkaan pinkkaan ja asetti tuolin reunalle. Ai, että ne pitää siis viikata. Enpä olisi heti arvannut. Eihän siinä, viikattiin sitten se toinenkin pyyhe ja jäätiin odottamaan haavi auki, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Early worms...
Kymmentä vaille seitsemän Gestapo vihelsi pilliin. Selkeästi merkki, että pinkan saa nyt avata, sillä ihmiset levittivät pyyhkeensä tuoleille, mutta ei vieläkään merkkejä lähtemisestä. Kello seitsemän tuli toinen vihellys. Lähtölupa annettu ja ihmiset alkoivat taakse poistua. Jo on outoa touhua, ei voi muuta sanoa.

Päivä saatiin kuitenkin vietettyä poolilla ja olihan se luksusta. Palvelu pelasi ja aktiviteetteja riitti. Pohjaväri saavutettu ja mieli korkealla. Sitten se karmiva tunne alkoi hiipiä… miten **tun aikaisin meidän pitää huomenna herätä?

Kello soi 4:45 ja parvekkeelta näki jo muutaman sissin painelevan altaalle. Seinän takaa alkoi kuului kolinaa ja arvasin, että nyt se pappa on jo lähdössä. KIIRE! Nyt mä kyllä päihitän sen! Ja jos en päihitä niin huomenaamuna naulaan sen oven kiinni. Kiirettä piti, mutta pappa jäi toiseksi. Yhtään ei silti tuntunut voittajalta. Saatiin haluamamme paikat, mutta kyllä siinä tuntui ihan helvetin typerältä istua, kun katsoi kelloa ja totesi, että saa istua siinä seuraavat kaksi tuntia. Yliväsyneinä nauroimme hysteerisesti koko tilanteelle. Tähänkö sitä ollaan tultu? Nyt ollaan pohjalla.

Loman edettyä me tehtiin tästä touhusta taidetta. Koska siellä ei voinut ryypätä syystä, että muuten oltaisiin nukuttu pommiin altaan aamusekoilusta, päätimme ottaa tavaksi aamulenkit. Toinen paineli altaalle ja toinen sai nukkua vähän pidempään. Vahdinvaihto suoritettiin siinä jossain välissä ja aamuvahti pääsi vetämään lenkkikamat niskaan. Pillin soitua kello seitsemän paineltiin aamulenkille ja sieltä aamupalalle. Jes! Tämähän alkaa sujua.

Väsyneimpinä aamuina tuli myös nukuttua aurinkotuolissa pyyhkeen alla. Onneksi Gestapo sääli meitä edes sen verran, että jätti rauhaan. Ymmärsi varmaan oman terveytensä päälle. Aamut alkoivat olla ihan hauskoja ja oltiin saatu kavereita muista oven väliin jääneistä. Oltiin kuin yhtä perhettä ja eräs brittimies varasi meille meidän vakipaikatkin, kun nukuttiin kerran hitusen pommiin. Ryhmähenki oli korkealla ja aamurituaali alkoi olla veressä. Me oltiin jo ihan pro, kunnes…


Eräänä aamuna tuli täysshokki! Gestapo vihelsi pilliin jo siinä puoli kuuden maissa. Mitä tämä nyt on?
"You can go." TÄH? Saa lähteä??? Aivan kuin olisi saanut Monopolissa vapaudut vankilasta -kortin. Joku oli käynyt valittamassa siitä, että altaalle pitää jäädä odottamaan. C’mon hei, onhan tämä pyyhkeiden raijaaminen pikkutunneilla nyt jo muutenkin ihan typerää touhua, niin vieläkö joku kehtaa valittaa siitä, että pitää odottaa lähtölaukausta. Kun nyt kerran ollaan pohjalla niin olisi siellä voinut olla sitten jo ihan kunnolla. 

Aamuhreätyksiä lukuunottamatta, olimme tyytyväisiä hotelliin. Mukava henkilökunta, hauskoja aktiviteetteja ja aivan älyttömän hyvää ruokaa. Suklaaputouksesta puhumattakaan.  Nyt alkoi loma! Vihdoin ja viimeinen saadaan myös nukkua, eikä ole kiire minnekkään. Kuulostaa hyvältä, eikö?

No eihän sekään mennyt ihan niinkuin olisi kuvitellut. Me oltiin jo niin koukussa tähän vinksahtaneeseen aamutoimintaan, että vieroitus oli rankkaa. Rytmi meni ihan sekaisin ja aamulenkit alkoi jäädä väliin. Aamunaurut jäi nauramatta, koska kaikki sai mennä takaisin nukkumaan. Menetettiin päivästä paljon. Me oltiin ihan hukassa. Loppulomalla saatiin kyllä aina hyvät paikat ja päästiin vielä lepäämäänkin. Silti tuntui kuin jotain olisi puuttunut. Se aluksi niin paskamainen aamutouhu jätti meille molemmille aukon sydämeen. 
Aina, kun muistelemme Ibizaa, tulee ensimmäiseksi mieleen tuo kivikasvoinen jääkäri, kaikkien allasalueiden valtias ja viikkauksen viikatemies, Gestapo. Muistelemme sinua lämmöllä, kaikesta huolimatta.
View from the mountain on our morning jog
                                                                                                        *****

Are you f*****g serious slipped from my mouth when we first met "The Sunbed Gestapo."
I have never understood why people wake up so freaking early just to book a sunbed on their vacation.
Especially retirees seem to be very industrious to take sunbeds for the whole choir.
Don’t you people ever sleep?

I was In Ibiza with my sister last August. Having a ”relaxing” holiday. We had booked all inclusive so there was no good reason to leave the pool area. Sunbathing was the thing. The only important thing for us. When we went to the pool, we were so disappointed because all the sunbeds were taken. There was none left on the sunny side. Damn!
”You are late!” said some lady by the pool. ”Best places will be taken around 7AM. Our neighbour, British gaffer, who was standing by the pool, sneered to us when we left. I thought people were having a holiday.

Silent pool, only in the evenings


Well, we decided that we are going to get sunbeds no matter what. If it means we have to wake up early…we will definitely wake up early. We woke up 6AM and guess what!!? We were LATE. AGAIN!
People had already booked all the best places and especially our dear neigbour seem to take it very seriously. That granpa was probably related to Chuck Norris. He was baaad. 

We had to run but we did manage to get sunbeds, yes! We set our towels nicely on the beds and planned to go upstairs to have some coffee. We wondered how the hell these people have all that energy to sit by the pool and chat with other crazy people. Hello, haven’t anyone noticed that it is 6am and you're on your holiday!!! What’s the matter with you people? We are leaving now!

But not so fast. ”You can’t leave” said the pool guard. What the f***is he raving about?He leaded us back to our sunbeds and showed us his watch. It is not allowed to leave until 7am. We had to wait there for an hour. Ok, we’ll stay, take it easy. But he wasn’t happy. He looked at our towels and took one from the sunbed. He folded it to a tight little package and put it on the side of the sunbed. So it had to be fold. Wouldn’t have guessed. My bad. We named him "The Gestapo."

6:50 Gestapo blowed to his wistle. It was obviously time to open the towels but there was no signs of leaving. People opened their towels and sat back on their beds. Seriously, what a hell is going on in here. Are we in the army now?
Exactly 7am Gestapo whistled again. Now we can go. 
So we had a perfect day by the pool. Beautiful weather, good service, nice activities, but suddenly it hit me. That creepy feeling when something is wrong. How early do we have to wake up tomorrow?

Guess who's in this picture? ;)

We woke up 4:45 and we saw that people were heading to pool area. I could also hear that our neighbour was awake. Damn it! Im going to win this race. And if I loose, I will definitely nail his door so it will never open again. I ran to the pool and yes, I won, yei! I got our favorite sunbeds but did I felt myself to be a winner? Hell no! I felt myself stupid. We had to to sit there for two hours. How low can you go?

After few days we started to rule this action. We could not party (as we are used to) so we started to go jogging on the morning. One went to the pool and other had a change to sleep little more. We changed our jogging outfit on when we switched the guard. When we heard Gestapos whistle, we went to jogging. Everything was going smoothly. On the most tired mornings we slept on the sunbeds under our towels. I think Gestapo felt sorry for us because he didn’t woke us up. Good for him…

Mornings became fun. We were laughing so much with other stupid people, and we were like a little ”pool-family.” One British man even booked our sunbeds for us when we were little late. Team spirit was on the highest level until…

We were shocked! We heard the whistle around 5:30. What is this, we wondered. ”You can go.” Gestapo said. 
Whaaat??? It was like getting a free get out of jail -card in Monopoly. We were so happy. Our holiday is going to start soon.

But it really didn’t work like that. We were so hooked to this craziness that weaning was hard. We started to skip our routines. No jogging on the morning. No laughing by the pool before sunrise. Something was missing. Can you believe that we were so used to this madness that we started to miss it.
At first it felt so stupid, but when it was taken away, it left an empty place to our hearts. We really liked this hotel, its stuff and especially the food. Whenever you visit Cala Llonga, book room from Sirenis Cala Llonga Resort. There's a huge chocolate fountain too. You gonna love it! And that's not the only thing we are going to miss...


Whenever we look back at Ibiza, we will always remember him. Stonefaced Jäger, the king of the pool area, The Grim Reaper of the towels, The Sunbed Gestapo. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti